Tauluammunta SM, Tahko, Kuopio 26.-28.07.2018
"...hopea vaihtui kultaan..."
Berliinistä kotiutumisen jälkeen ehdin hetken harjoittelemaan ennen seuraavia kisoja, Tahkolla järjestettäviä tauluammunnan SM-kisoja. Harjoitukset sujuivat aivan tavalliseen tapaan, eikä mitään suurempia ongelmia ilmaantunut. Kisat alkoivat poikkeuksellisesti jo perjantaina, joten ajelimme Miran kanssa Tahkolle jo torstaina. Majoituimme Tahko Spa Red aparmentsissa. Asunto oli suunniteltu erityisesti talvisesonkia varten ja sen kyllä huomasi. Makuuhuoneessa oli tukahduttavan kuuma eikä ilmastointia ollut. Sain vasta aamuyöstä hieman unta, vajaan kaksi tuntia ennen kuin herätyskello soi.
Tuulinen sää on ollut vuoden 2018 kisojen teemana eikä Tahko tuottanut pettymystä sen suhteen. Tuuli tosin ei ollut erityisen voimakas joten pienillä ennakoilla pärjäsi ihan hyvin. Alkukisan ensimmäisellä puolikkaalla sain jonkin uuden tekiikkavirheen kehiteltyä ja ammuin reippaasti punaisia ylös. Ensimmäinen puolikas tuotti vain 317 pistettä. Sain jousikäden olkaääni kipeytymään tuon 1. puolikkaan aikana. Tässä välissä pidettiin lounastauko, joten olkapää pääsi hieman levähtämään ja minä miettimään että mitä sitä tulikaan tehtyä. Lounaan jälkeen ammuttiin toinen puolikas, jolla onnistuin paljon paremmin ja sain 329 pistettä. Yhteistulos 646 oikeutti kärkipaikkaan ennen otteluita ja varmisti minulle paikan Puolan EM-kisoihin. Oulun joukkueella olimme tuttuun tapaan toisella sijalla tässä vaiheessa kilpailua.
Alkukisan jälkeen ammuttiin ensimmäinen ottelu johon minulle ei kuitenkaan vastustajaa tullut ollenkaan väärinkäsityksen vuoksi. Kisoissa oli mukana yksi jousiampuja Virosta, mutta koska hän ei SM-kisoissa otteluihin saa osallistua niin sain vastustajani alkukisan sijalta 33. Kuulutuksia virolaisen osallistumisesta ei kuitenkaan missään vaiheessa kuulunut, joten Tuonosen Pekka luuli jo tippuneensa jatkosta eikä tullut haastamaan minua. Monilla muillakin ampujilla oli hämmennystä tämän vuoksi. Sain siis poikkeuksellisesti vapaakierroksen muiden ampuessa otteluita ja pääsin 16 parhaan joukkoon. Tuon ottelun jälkeen ammuttiin kaksi joukkueottelukierrosta.
Oulun joukkueella saimme ensin vastaan Kokkolan Achilleksen. Achilles ei sijoittunut alkukisassa kovin korkealle, mutta on monesti otteluissa ampunut todella hyvin. Tällä kertaa pisteet kuitenkin menivät meille ja etenimme semifinaaliin Samulin ja Helin kanssa. Semifinaalissa ammuimme Sherwoodin Iloisia Veikkoja vastaan, uusi seura mutta hyviä ampujia. Hävisimme ottelun 5-1, jonka vuoksi sitten kohtaisimme lauantaina Turun Arcuksen joukkueen pronssiottelussa.
Edellisestä yöstä oppineena otin sänkyyn kaksi kylmäkallea. Yöpöydälle otin kaksi juomapulloa joihin laitoin kylmää vettä ja jääpaloja. Sain nukuttua hieman paremmin.
Lauantaina jatkoimme aamusta yksilökisan otteluita siitä mihin perjantaina jäätiin. Ensimmäiseksi sain vastaani Tampereen Jousiampujien Antti Pietikäisen. Kaima aloitti vahvasti ja johti ottelua 2-0, mutta loput pisteet menivät minule ja voitin ottelun 6-2.
Seuraavaksi kohtasin Turun Arcuksen Juuso Huhtalan. Ottelu meni minulle puhtaasti 6-0.
Semifinaalivastustajakseni tuli hieman yllättäen Samuel Ratilainen Turusta. Samuel oli onnistunut tiputtamaan hallitsevan Suomen mestarin Antti Tekoniemen ja Pekingin olympiakävijä Matti Hatavan jatkosta. Samuelin pisteet eivät kuitenkaan riittäneet enää minua vastaan ja voitin ottelun 7-3 ja etenin finaaliin.
Finaalissa kohtaisin seurakaverini Samuli Piipon, Rion olympialaisissa Suomea edustaneen jousiampujan. Semifinaalissa Piippo varmisti paikkansa kultaotteluun uusintanuolella Ronkaisen Sampoa vastaan. Edessä oli siis kultaottelu Piippoa vastaan. Tätä ennen kuitenkin ampuisimme samassa joukkueessa Turkua vastaan.
Pronssiottelussa Turkua vastaan ammuimme todella vahvaa ammuntaa seurajoukkueeksi ja voitimme pronssia suoraan 6-0. Pronssin voittaminen tuntuu paljon paremmalta kuin hävityn hopean saaminen!
Seuraavaksi edessä oli pitkä odottelu illan viimeistä finaalia varten, sillä kaikki muut ottelut ammuttiin ennen minun ja Samulin välistä ottelua. Finaali alkoi lopulta ja otin kahdet ensimmäiset setit itselleni ja johdin 4-0. Tässä vaiheessa pieni voittamisen mahdollisuus pääsi häiritsemään keskittymistä ja ammuin seiskan. Koitin paikata sarjaa vielä ampumalla kympin ja ysin mutta Samuli käytti antamani tilaisuuden hyväkseen ja otti settipisteet 29 pisteen sarjalla. Neljänteen sarjaan sain hyviä perussuorituksia ja tuo yksi seiska jäi minulle finaalin ainoaksi keltaiselta pistealueelta ulkopuolelle jääneeksi suoritukseksi. Tuon neljännen sarjan pisteet riittivät ja voitin Suomen mestaruuden. Tuntui hyvältä viimein voittaa SM kultaa, kun olen kahdesti joutunut tyytymään hopeiseen mitaliin uusintanuolen jälkeen.
Voitin myös ns. Triple Crown -mestaruuden 2018. Tuohon kisaan saa pisteitä sisä-SM, taulu-SM ja maasto-SM kisoista. Maastokisoihin en koskaan ole osallistunut.
Jäimme Miran kanssa Tahkolle vielä sunnuntaiksi. Kävimme kylpylässä ja etsimme muutamia geokätköjä Tahkon alueelta ennen kotiin paluuta.